Speech by Rony Smolar, March of Life 2024 (in Finnish)

 Hyvät ystävät, Israelin ja juutalaisen kansan ystävät,

Alkajaisiksi voin teille kuvata, miten upeata on seistä tässä edessänne, kun paikaltani avautuu hieno aurinkoinen näky mukana kantamienne satojen Israelin ja Suomen sinivalkoisten lippujen täyttäessä Senaatintorin ja missä taustalla hohtaa valkoinen Tuomiokirkko.

Teksti: Rony Smolar

Minulta on kuluneen talven aikana muutamaan otteeseen tiedusteltu, olenko huolestunut antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden voimakkaasta ja nopeasta leviämisestä maapallolla ja myös Suomessa. Minulta on myös kysytty, pelkäänkö olla juutalaisena Suomessa.

Nämä ovat hyvin ajankohtaisia kysymyksiä, joita en melko pitkään eläneenä ja toisen maailmansodan jälkeisiä oppeja ja julistuksia tuntevana uskonut kuulevani. Olihan natsi-Saksan rotuoppi ja siitä seurannut Euroopan juutalaisiin kohdistunut tuhoisa hävityspolitiikka päättynyt eri puolilla lausuttuun julistukseen: ”Ei milloinkaan enää!” Siihen sinisilmäisimmät uskoivat parituhatvuotisen juutalaisvastaisuuden päättyneen! Ja kuitenkin tuo ei milloinkaan enää onkin nyt!

Mutta kuten historiasta tiedämme, juutalaisvastaisuuden hyvä kasvualusta on löytynyt sieltä, missä yhteiskunta kipuilee ja missä on tarvittu syntipukkeja. Kasvaakseen ja levitäkseen tuo kasvualusta on tarvinnut vain pienen ravinnelisän, mikä aikanamme on eri syistä, jopa tekosyistä, löytynyt juutalaisten omasta valtiosta Israelista, jonka perustaminen pian toisen maailmansodan jälkeen oli tarkoitettu juuri torjumaan juutalaisvastaisuutta.

Kuitenkin viime aikojen uutistapahtumissa Israel näyttäytyy kaiken pahan alkuna, kun asenteelliselle ja välillä totuutta vieroksuvalle uutisoinnille ei näy loppua. Olen eri yhteyksissä todennut Israeliin liittyvän uutisoinnin noudattavan tapahtumien kulun suhteen järjestystä, missä niiden aiheuttamat taustatekijät ja syyt jätetään aluksi taka-alalle tai kokonaan huomiotta ja vasta seurauksista syntyy uutisia, joiden seuraamisesta ihmisille sitten muodostuu käsitys maailman menosta. Onko se oikein ja rehellistä – ei, mutta juuri siinä kuvassa Israel saadaan näyttämään pahikselta!

Kuten hyvin tiedämme, Gazan sodan sytykkeenä toimi viime lokakuun 7. päivänä rajan yli eteläisen Israelin kyliin ja kibbutseihin tapahtunut palestiinalaisen terroristijärjestön Hamasin tuhoisa ja poikkeuksellisen verinen hyökkäys, suoranainen pogromi. Raakuudessaan se oli jopa pahin juutalaisiin kohdistunut vihateko sitten toisen maailmansodan joukkotuhon eli holokaustin. Sen lisäksi se osui pahasti olemassaoloaan sekä turvallisuuttaan tiukasti varjelevan Israelin kansalliseen hermoon, sillä olihan maa perustettu juuri juutalaisten turvasatamaksi vihollisia vastaan ja nyt vastassa oli järjestö, jonka tavoitteena oli Israelin tilalle muodostettavan islamilaisen valtion perustaminen.

Oli täysin selvää, että Israelilla oli kansainvälisesti suotu oikeus puolustautua ja vastata Hamasin hyökkäykseen samoin, kun se Lähi-idän vihamielisessä ympäristössä on itsenäisyytensä kuluessa vähintään kerran vuosikymmenessä joutunut käymään puolustus- ja rajasotia. Siksi Israel ei halua Hamasin kaltaista radikaalia islamilaista liikettä enää naapurikseen.

Mutta pitkään jatkuessaan sota Gazassa on kärjistänyt juutalaisvastaisuuden tunnetta eri puolilla maapalloa. Sen räjähdysmäinen syttyminen ja hämmästyttävän nopea leviäminen kertovat kuitenkin uinuvana olleesta antisemitismistä, mikä uutisoinnin sekä vilkkaan sosiaalisen median avulla levittää vihaa niin Israelia kuin myös maapallon juutalaisia kohtaan.

Siten me juutalaiset olemme Israel-kriittisyyden levitessä saaneet oman osamme, kun meitä pidetään kollektiivisesti vastuullisina Israelin valtion teoista. Ja jos se ei riitä, on yleisen mielipiteen myrkyttämiseksi otettu mukaan myös Israelin valtion perustamiseen johdatellut juutalaisten kansallisuusaate eli sionismi ja samastettu se Etelä-Afrikan tasavallan taannoin noudattamaan rotuerottelupolitiikkaan eli pahamaineiseen apartheidiin.

Ja tuon pahamaineisen terminologian voimistamiseksi Israelia on verrattu jopa natsi-Saksaan, kun on haluttu osoittaa juutalaisvaltion ylläpitävän rasistista hallintoa ja politiikkaa maan oman arabiväestön ja palestiinalaisten syrjimiseksi.

Tietämättömien kriitikoiden tiedoksi voin kertoa, että arabivähemmistöllä on Israelin vapaissa vaaleissa valittuja edustajia parlamentissa Knessetissä, arabeja on oikeusistuimien tuomareina, maan armeijassa, korkean teknologian aloilla, akatemiassa, lääkäreinä, kirurgeina, ym,  ts kaikkialla Israelin yhteiskunnan aloilla, missä valtaenemmistön juutalaisetkin toimivat.

Pidän myös tuomittavana, että Gazan sotaa vastustavissa mielenosoituksissa kuuluu iskulauseita, joissa Israel yhdistetään natseihin ja syytetään palestiinalaisten kansanmurhasta. Se ei enää ole Israelin toimien laillista arvostelemista, vaan Holokaustin kansainvälisen muistojärjestön IHRA:n määrittelemänä ja myös Suomen tunnustamana se on selvää antisemitismiä.

Myös palestiinalaisten tukimielenosoituksissa kuulunut ja näkynyt iskulause ”Palestiina joelta merelle, siis Jordanjoelta Välimerelle, on tuon saaman määritelmän mukaisesti antisemitismiä, sillä se kieltää juutalaisilta oman kansallisvaltion, Lähi-idän ainoan demokratian ja oikeusvaltion olemassaolon.

Näinä aikoina turvattomuutta Euroopassa elävien juutalaisten keskuudessa on entisestään lisännyt Gazan sodan myötä leviävä vihapuhe, mihin viranomaisilla on kansanryhmän vastaisena kiihottamisena kuitenkin ollut vaikeata puuttua.

Juuri ennen huomenna vietettävää kansanmurhan Holokaustin uhrien juutalaisen kalenterin mukaista muistopäivää julkistettu Jerusalemin heprealaisen yliopiston sekä Euroopan foorumin yhteinen tutkimustieto kertoo juutalaisvastaisuuden jyrkästä kasvusta Euroopassa.

Helmi- ja maaliskuun aikana Iso Britanniassa, Puolassa, Ranskassa ja Saksassa jokaisessa tuhannen henkilön kyselystä syntynyt otos osoittaa juutalaisvastaisuuden näissä maissa lisääntyneen keskimäärin 50% ja syyn löytyvän niin maahanmuutosta kuin yhteiskuntien radikalisoitumisesta sekä rasismin politisoitumisesta. Siis, tuttua myös meillä.

Koska enemmistö kyselyyn vastanneista näki tilanteen lähivuosina vain pahenevan, on myös Suomi altis Euroopasta tuleville virtauksille ja siksi vastauksena puheeni alussa esittämääni kysymykseen vastaan olevani huolestunut Suomen juutalainen!

Eläköön Israel, eläköön juutalainen kansa!